17. syyskuuta 2011
Olipa kerran nutturatyttö
Istuin eilen junassa vastapäätä kaunista tyttöä. Niissä kasvoissa oli vaan jotain niin mieleenpainuvaa, ja erilaista. Silmät olivat koristettu kevyesti kissakajaalilla ja huivi pään ympärillä kehysti kauniita kasvoja. Hiukset olivat paksut ja tummat, otsatukka tuuhea ja siististi suora. Muut hiukset olivat kerättynä suurelle nutturalle pään päälle. Pienillä huulilla hehkui punainen huulipuna sekä vieno salaperäinen hymy.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
rakastan mysteerisiä ventovieraita ja heidän salaperäisyyttään. en ole ilmeisesti ainoa !
voih, et ole ainoa, se on kyllä ihan parasta puuhaa junassa!
Lähetä kommentti