Vähän ahistaa. Tuo sade, tuo viileys ja tuuli. Tämä kesän loppu. Syksyn värit ei lohduta ollenkaan, vaikka onhan nekin ihania. Silti en saa kesän muistoja kaivettua kalloon syvälle, jonne ne voi lokeroida ja kaivaa esiin taas seuraavaa kesää odotellessa kuuden kuukauden päästä. Nyt voi vaan odottaa joulua, joka on kaaaaukana. Tänään kaupungin kaduilla kävellessäni tiesin, että tunne oli ihan eri, kuin muutama viikko sitten, tai ehkä vain viikko sitten. Luikin nopeasti sateesta kastuneilla kaduilla nopeinta tietä sisätiloihin ja piiskaava tuuli toi kylmät väreet iholle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti